Sipuk aq L’uipu’lkewey Puljaynuey
Brian Campbell aq A.J.B. Johnston
Arthur Townsend, S&L Railway.
The S&L Railway Museum.
Ta’n teli-pqutamkiaq Sipuk aq L’uipu’lkewey Puljaynuey Unama’kik tetuji miloqamkiaq nkutey puljaynewawti kis-leka’tasik maqamikek. Piamiw naniskekipunqekl, Sipuk aq L’uipu’lkewey Puljaynuey keknue’k wjit ta’n telo’ltimk Unama’kik. L’uiknek te’sipunqekl Sipuk aq L’uipu’lkewey apoqntikipnl aq pema’toqipnl lukwaqne’l, malsanewe’l aq mimajuinu’k wjipenuk Unama’ki. Ne’wt maw-we’tme’kip puljaynuey Kanata, tlia’j na teli-amal-wi’tasikip, “Pawe’k aq Male’k.” Nuji-elatijo’toqip klmuejuapsk ta’n tett weji-smaqkitmumk. Aq nespiw, kaskimtlnaqn te’sijik lukewinu’k asuatejimkutisnik aji-lukutijik. Wejkwa’taqanik elp pukwelkik wenik Unama’kik we’tuo’tmi’tis Sipuk aq L’uipu’lkewey ta’n telo’ti’tij. Ula wenik mu etl-lukutikisnik klmuejuapske’ka’timk kisna lukwaqney. Attelika’tijik kjikank, aji-mewisultijik, aji-alapultite’wk aq mittukewinu’k, wenik elta’jik amalkaltimkl, kisna aji-mittukwala’tijik wikmawaq. Msit tepita’snik Sipuk aq L’uipu’lkewey. Sipuk aq L’uipu’lkewey mawnik ta’n telo’ltimk aq toqwa’toql wutanl.
Utapsun aq wasoqnmaqnm Judique Flyer puljain ikanatoq.
The Orangedale Railway Museum.
Kaqia’q 1800’sek aq poqjia’q 1900’sek, suel msit wen North America ewe’kis puljayn elayjimkwen ta’n eliej. We’kaw Unama’kikewaq pukwel-we’wmi’tis puljayn wjit tami ktu’ l’ta’tij. Nkutey pilue’l mtmo’taqne’l Unama’ki, mawi amskwesewe’l puljaynewe’l wettaqne’wasikl klmuejuapske’ka’timk, we’kaw Sipuk aq L’uipu’lkewey. Nuta’qip kelu’k ta’n teli-pqutamo’tekemk wjit tetuji pukwelk klmuejuapsk etl-mulqwalut Unama’ki. Nkutey nike’ puktewu’lkl aq loqwa’taqnn. Mawi amskwes, loqwa’taqnn kmu’je’tipnl aq te’sipowk pem-sewtaqa’tu’tip koqoey. Klapis sqna’qewe’l loqwa’taqnn ewe’wasiksipnl aq puljayn knekk ajiknaqip jel mu te’sipowk. Mu pekije’nukwek kisita’sultipnik nuta’q puljaynewawti l’tasiktn weja’tekemk klmuejuapske’katik mi’soqo sitmuk.
James MacDonald, Engineer, 1939.
The S&L Railway Museum.
Poqjitasiksip puljaynewawti Reservek mi’soqo L’uipu’lk 1874ek. Kaqi kisitasikek puljaynewawti mi’soqo L’uipu’lk aq kisitumkek epatua’timkewey pekte’sik pitue’k Havenside, mawi amskweseweyek Sipuk aq L’uipu’lkewey aquaskiksipnl sikwoqasiknn waqlusanek wutank. Etl-kaqiaq puljaynewawti, Sipuk aq L’uipu’lkewey eltoqsip etli-ktuknimk, mulinji’jewo’kuom, klaptanewo’kuom aq tapu’kl wenji’kuoml wjit lukewinu’k. Ne’wt ete’k puljaynewawti, na etekip naqamasiaq tel-la’timk Sipuk aq klmuejuapske’kati’l. Aq kis-la’timk L’uipu’lk pituey ta’n mu keptenuk kesik. Na kisi-pqutkitten klmuejuapsk aq koqoey piluey te’sipunqek. Mu pekiji pantetenukek amskweseweyek Sipuk aq L’uipu’lkewey Puljaynueyek. 1883ek nu’kwa’qsip nipukt kikjuk L’uipu’lk. Kaqamklekipni’kl kmu’je’ki’kl asum’kwaqnki’kl aq jitoqiknkl wjit puljaynawti. Mu kisi-aji-winteskawenuk puktew. Ewlamu’k telankuamk klmuejuapsk aq mu suliewey etenuk ta’n tl-lukwatten. Na ta’nik alsutmi’tij puljaynawti, eleke’tis.
Tlia’j Na mu pekiji-pantetenukek, amskweseweyek Sipuk aq L’uipu’lkeweyek peki-we’tuo’tumkek Unama’ki klmuejuapske’ka’timkewey. Ketlewa’to’q kisi-pqutamo’tekemk kesik aq apoqntikek tel-siawa’tumk klmuejuapske’ka’timk. Mi’soqo tujiw, L’uipu’lk apje’kis ekwitamtimkewey wutanji’j na’sik tetapuiaq tel-piskwa’q lukwaqney, weji-kina’masik kina’matnewey wejiaq elipituey aknutmaqney wutank. Weli-pkwata’tijik mita wtlukwaqnmuew nuta’mk. Elmi-kespiaq, 1883ek nu’kwa’qek puljaynewey weji-pkijoqa’tumkisnek mawi-amskweseweyek Sipuk aq L’uipu’lkeweyek. Ma’ apat-pukua’tumit mi’soqo newtiskekipunqekl.
Kaqi-kisitasikek Sipuk aq L’uipu’lk puljaynuey L’uipu’lk 1885ek wije’ti’tij keknue’k na’kwek wjit wutank aknutmaqney, kaskimtlnaqipunqekl jel naniska’q kis-pmiaql tujiw koqqwa’tasikek 1745ek. Eplewita’mkis sikntasikek puljaynuey. Mtue’tew kis-napukwasiktn tetuji eplewa’timk api’s wjit lukwaqney puljaynuey. 1895ewey Sipuk aq L’uipu’lk puljaynuey knekk aji-pilu’tekip aq ktikek. Weja’tekemk elqanatek, Sipuk aq L’uipu’lk telitasikip aq tel-kiskaja’tasikip sipe’ktn. Piley puljaynewawti Sipuk mi’soqo L’uipu’lk 37 mayl tel-pittaq aq pemiaq kikjuk klmuejuapske’kati’l Wikuskek aq Asikeskuank.
Lukewinu’ki’k
S&L track gang in Glace Bay, sitting on a ‘Speedy.'
The S&L Railway Museum.
Mu kaqianuk lukwaqn, maliaptmumk puljaynewawti aq loqwa’taqn. Wjit ta’n tel-maliaptmumk aq il-lukwatmumk, Sipuk aq L’uipu’lk, nkutey pilue’l puljaynewe’l, naskwa’tumkis pkesiknn. Mawi-amskwes eteksipnl 18 pkesiknn. Klapis pemi-ajitkle’jkl mi’soqo pasik nankl. Te’s pkesiknn etl-lukutisnik etli-alsusit aq nanijik lukewinu’k maliaptmi’tijl loqwa’taqne’l. Te’sikiskik menaqaj iloqaptmi’tij puljaynewawti kwlaman msit koqoey nkutey loqwa’taqnn, elqanatek aq kiwaska’luekl tetpaqi-lukwetal.
Amskwes, iloqaptekemkip alatejimkwemk pemikwatmumkewey. Wel-kne’kek mulinji’ja’sik kesikawi’pik pemikwalsimkewey ewe’wmumkis. Me’ aji kejikaw “truck” nastekl apaji-wtnmumkl sqna’qewe’l kiwto’qa’sikl ewe’wmumk ela’luj ji’nmuk aq wutmo’taqnuow ta’n etl-lukutimk. Mulqatmi’tijl psike’knn kwlaman jiklijuitew samqwan, pile’k sapitloqa’lute’wk, kmu’je’l eloqwa’taqnn aq kelkawekl kun’tal aq pukwelk me’ koqoey ta’n nuta’q lukwatasiktn. Na’sik ula lukwaqn elekemk ta’n tujiw na’taliaq nkutey nike’ puljayn peskitesk kisna napijketesk eloqwa’taqn kisna tewiskapuek puljaynewawti kisna metu’naq.
Lukewinu’k kiskatpultijik lukutinew newtikiskik aq newtitpa’q. Awsami mtue’k lukwaqn wjit newtunemiksijik lukewinu’k na wikmuijik se’k tle’k lukewinu’k. Lukewinu’k mikwite’tmi’tij ta’n tujiw ne’siskl kisna newkl na’kwekl elukwemk newtikiskik aq newtitpa’q mi’soqo kisa’tumk apaji-pusin puljayn. Aq newte’jit kisiku teluep metue’kip ta’n tujiw metu’na’q.
Wasoqmoqknn wjit ansiti'lewey museum.
The Orangedale Railway Museum.
Ap metue’kip lukwaqn iljo’qa’tumkl puljayn aq pem-sewtaqa’taqn ta’n tujiw peskitesk. Amujpa natawa’qa’tekemk aq melkuktmumk mi’soqo kisi-apaji-ke’kwa’tu’n puljaynewawtik. Amskwes pitne’tip lukwaqn ewe’wmumkl mimatuikkl lukwaqne’l. Pukwelkik ji’nmuk sinuwutqa’tu’tij kisna ila’kwa’tu’tij puljaynewawti ewe’wmi’tijl sqna’qe’l wena’qikemkewe’l. Meski’kl pleku’l kejitapaqte’mi’tijl ji’nmuk, ewe’wmi’tijl meski’kl maltejue’l, l’pa tetuji welitpita’q nkutey nike’ pemta’q puljayn. Kiskuk ula lukwaqn elukasik ewe’wmumkl mulinji’ja’sikl elnmte’kekewe’l.
Siguaqate'kn puljain Judiquewey.
The C@P Society of Cape Breton.
Amskwesewe’ki’k lukewinu’ki’k puljaynewawti tetuji-ntawa’qa’tu’tipnek ewe’wmi’tij ta’n koqoey etek kisa’tunew wtlukwaqnuew. Kaqi’sk wikutmi’tij piluey puljayn apaji-ktmoqa’tun puljaynewawtik peski-kwi’tmaq puljayn. Nkutey na’taqamto’ket putup, meski’k aq keskuk puljayn ketmoqjikwatasik aq jitoqmumkl kiwto’qa’sikewe’l mi’soqo apaji-ke’kwa’tumk wutawtik. Nesana’q aq kispnuek ula lukwaqn toqo pasik kijka’ o’pltesin na apaji-sikoqteskitew kisna siktesintew wen.
Api’s kesik, metue’k tel-mawa’luj lukewinu’k at-lukutinew. Sa’q elkwi’tekewajik Sipuk aq L’uipu’lkaq, Lauchie MacDonald mikwite’tk nutqwe’kek nuji-mawo’lapnik lukewinu’k. Amujpa elika’t Whitney Pierk aji-mawo’lan lukewinu’k. Jijuaqa amujpa al-aqama’q. Mtmo’taqney tplutaqn telteksip lukewinuey wi’katikn, ne’aqa’tumk aq ta’n wen nujeywajik lukewinu’k, mekenaji lukewinu’k na elkimatl nuji-mawo’lan lukewinu’k aji-kinua’tuan e’tasiw lukewinu’k.
Teli’simk
"Poke Engine" teliamului'tut klmuejwapsku'l.
The S&L Railway Museum.
Puljaynuey, nkutey pilue’l lukwaqnn, kisitu’tipnl wklusuaqnmual. Ta’n wen mu nenmuk lukwaqn, ma’ nsitmuk, “shifting links”, “sliding blocks”, “cross heads”, aq “equalizing beams”. Na’sik wjit wenik etl-lukutijik piksa’q puljaynuey ula klusuaqn ewe’wmumkl te’sikiskik etl-lukwemk.
Mita amujpa te’s pkesikn Sipuk aq L’uipu’lk toq-lukutijik wenik te’sikiskik-newtunemiksijik toq-lukutijik metla’sipunqekl. Na klapis teleyatultijik nkutey akutulti’tijek. Ki’kajeyatultijik aq weskewo’ltijik pem-lukuti’tij. Msit wen amalwi’tut. Aq msit wen ala’toq a’tukwaqn. Eykik lukewinu’k elp kesatmi’tis eltu’tij wi’kuwustmumkl ktapekiaqne’l ktu’muanew toqi-lukuti’tijik. Ula ktapekiaqne’l kisitu’tisnl Archie MacVicar aq Joe R. MacDonald wjit ta’n tujiw Archie MacVicar kaqi-lukwejek puljaynewawti, tmk elukewasnik Sipuk aq L’uipu’lk tujiw DEVCO puljaynewey. “The Donald Report” wesku’tasik na Royal Commissioney aknutmaqn ta’n kis-sutkis Unama’kik klmuejuapske’kati’l kaplno’l wsua’tun aq Sipuk aq L’uipu’lkey puljaynewey ika’tasiktn DEVCO.
Atiu
ARCHIE MACVICAR, Keptekewiku’s 29, 1968
Wel-mikwite’tm kespi-lukweyanek DEVCO.
Joe R. elkwi’teket toqo kesikawiet
pema’tuekip 202 weliankamkuk aq mekwe’k Van.
Aq Alex-Nick nuji-nikanawti’kuet.
Ewlite’lsiap na’sik mu ketu’ tla’siw
Al-wije’wkitjik Charlie Dickson aq Donald John
Poqji-lukutie’k, e’plewi-psaqip.
Lukwaqno’kuo’m tmk elkimuksiek Angie tujiw klmuejuapske’katik.
Kaqi-kisa’tu’n klmuejuapske’kati mu kisnaqa’siwun ktaqama’sin.
Mu sikue’kik ala’laqik O’Neil, puljayn kepta’tumk kiwto’qa’sik.
Ta’n pasik tami eliey mikwite’tis wenaqamikekl aq nisqamikekl,
kaqi-lukweyanek aq kaqi-we’wm atuomk,
eliey L’uipu’lk, maw-wlamu’k wsitqamu’k.
Nasa’si kaq-lukwemkewey atknaqn aq welta’si
aq Gillis pipanimul, maliamatisk mia’wj.
Nike’ tetapuiaq kaqi-kisa’tun a’tukwaqnm.
Lukwaqn wjit ula na’kwek pem-kaqiaq, tetapu’teskmu’k.
Iknmaqaq Kenny mimano’qmaq, nasik keleyaq pu’tay.
Etamk Niskam klamuksinew aq DONALD REPORT.
Asitapukuemk:
Sipuk aq L’uipu’lkewaq, Keptekewiku’ 30, 1968
Kaqiaql a’tukwaqnn, kaqiaql ksipukwa’taqnn
Na’msit weskwiaq na ninen ewle’jultiek lukewinu’k.
Netajiktultesnen, we’kwi netajiktultesnen
Nmu’ltesnen nipialasutmamk aq ajipjutm pi’tipenew.
C. G. Swank etlitasiksip Sydney Mines 1886ek.
The S&L Railway Museum.
Poqtamkia’q mi’soqo kaqia’q Sipuk aq L’uipu’lk puljaynuey telitpiaq wije’ti’tij klmuejuapske’ka’timk. Eltumkip puljaynuey wjit teli-l’kimut klmuejuapskw L’uipu’lk ta’n etek kesikey pitue’k. Na poqji-nisia’q teli-al’kitmumk klmuejuapskw kaqia’q Tapuewey Matntimk wsitqamuey na Sipuk aq L’uipu’lk elp wettuo’tkip. Pitkmatmumkewey aq ala’suinu’k pasik 25% ta’n pekwatoq Sipuk aq L’uipu’lk, we’kaw mawi-pa’stewikek. Mi’soqo 1960ek, pemi aji-klu’kl awti’l aq pemiajelk wen wutapaqnit, nisiaqip ta’n pekwatoq Sipuk aq L’uipu’lk mi’soqo 3%. Puljaynuey ma’ kisa’sinuk, klmuejuapske’ka’timk ewlamukwa’tekek.
Ki’s piamiw lluikne’k te’siska’ql te’sipunqekl assuatijo’lajik lukewinu’k, “picknickersik” aq atelika’tijik, Na Sipuk aq L’uipu’lk kepjoqa’tasiksip 1963ek. Nanipunqekl pemiaq, kaplno’l saputa’toqsip tplutaqn eltoq DEVCO (C.B Development Corporation). Mu etenuksip tplutaqn-iktuk siawa’tasiktn puljaynuey L’uipu’lk. Awnaqa, Sipuk aq L’uipu’lk puljaynuey wiaqa’tumkis DEVCO. Il-wi’tasiksip, tluisiktn DEVCO puljaynuey. Mu pekije’nuk puljaynawti eliaq L’uipu’lk menipko’tasiksip aq netuiskasiksip wjit piw-wekasikewey. Na etl-kaqia’q Sipuk aq L’uipu’lkeweyek aknutmaqneyek Unama’kik.
Ula aknutmaqn mawi-amskwes ewi’kasiksipnl Tracks Across the Landscape: the Sipuk aq L’uipu’lk Commemorative History, Kis-wi’kik Brian Campbell aq A.J.B. Johnston. Tewa’tu’tis CBU Press 1955ek Sydney.
© Sydney Louisburg Railway Historical Society, 1995.
Download a PDF version of this story. [file size = 420 KB]
© C@P Society of Cape Breton County, 2009

